Eiri pohtii paljon maailmaa ja elämän tarkoitusta, ammentaen usein vastauksia kysymyksiinsä korkeammista, väkevistä ja ikuisista voimista, joita jumaliksikin kutsuu. Eiri on ensisijaisen kiinnostunut oman hengellisen minänsä tutkimisesta ja kohtalonsa täyttämisestä. Omassa piirissään Eiristä on aina pidetty: hän on tunnollinen, kunnioittava, nöyrä ja täynnä ylistystä. Hän ei ehkä itse kuvailisi itseään näin, sillä Eirillä on monia huolia ja monia kysymyksiä ilman vastauksia. Eiri kokee kuitenkin tärkeäksi pyrkimyksen hyväksyä oma tietämättömyytensä ja ihmisyyden tuoma rajallisuutensa. Ei ole myöskään monia ihmisiä, joista Eiri ei pitäisi. Hänestä ihmiset ovat kaikessa virheellisyydessään kiehtovia. Eirillä on monia ystäviä, vaikka on totta, että Eiri nauttii yksinolosta ja vetäytyy toisinaan omiin oloihinsa.

Kauneus ei yksinään ole itseisarvo, mutta se on jotain, jota Eirin kaltaisilta toivotaan ja jota arvostetaan. Koska Eiri on arvostettu asemassaan Valtakunnassa, on Eiri todennäköisesti myös kaunis. Eiri tietää, että hänellä on pitkät raajat: tarpeeksi pitkät, että Eiri kykenee koskettaa katonrajaa sormenpäillään, jos hän hieman hypähtää. Hänen vaaleat, lähes valkoiset hiuksensa on ajeltu lyhyiksi, ja hänen kasvonsa ovat terävät ja kulmikkaat. Eiri käyttää usein pitkiä hameita, jotka on valmistettu kevyistä materiaaleista, sekä yksinkertaisia, kevyitä paitoja. Eiri ei pidä liiasta painon tunteesta kehollaan, saati epämukavasti ihoa hankaavista materiaaleista.